Puheenjohtajan palsta

23.5.2006

Oulun kaupunki on edelläkävijä lähidemokratiatoiminnassa. Lähidemokratiatoiminta on ennaltaehkäisevää toimintaa, jonka tavoitteena on että Oulu koetaan turvalliseksi ja viihtyisäksi asuinpaikaksi. Toiminta tukee yhteisöllisyyttä ja ihmisläheisyyttä. Asukasyhdistykset ovat lähidemokratiayhteisöjä, joiden kautta voidaan vaikuttaa asukkaita ja alueita koskevaan päätöksentekoon. Lähidemokratiatoiminnan lähtökohtana on Oulun kaupungin julistama arvopohja, joka rakentuu kolmelle asialle: luovuudelle, rohkeudelle, yhteisöllisyydelle ja suvaitsevaisuudelle. Erinomaiset eväät kehitykselle!

Ihmisen elämä ei ole kuitenkaan pelkkää asumista, vaan siihen kuuluu myös työ, opiskelu, vapaa-ajan vietto, harrastukset, sosiaalinen kanssakäyminen, palvelut, päivittäinen liikunta,
osallistuminen luottamustoimiin jne. Kuta monipuolisemmin asuinalue pystyy tyydyttämään näitä tarpeita sitä paremmin todennäköisesti asukkaat kokevat viihtyvänsä alueella. Kaikkien asioiden (palvelujen) ei toki tarvitse sijaita itse alueella, mutta ainakin kohtuullisen (kävely) matkan päässä asunnosta.

Valitettavasti Suomessa, kuten monessa muussakin maassa, on tapahtumassa väärää kehitystä, jossa eri toiminnot eriytyvät omille alueilleen kilometrien päähän toisistaan; asuntoalueet, automarketit, työpaikat, vapaa-ajanviettokeskukset jne. Kukaan ei tunnu puhuvan elämisen tasosta tai sen laadusta. Jo pitkään ovat mm. yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijat heränneet epäilemään kehityksen suuntaa, mutta ”markkinavoimat” ovat yleensä mitätöineet tällaiset puheet ”luonnollista kehitystä ja edistystä” ymmärtämättömänä haihatteluna. Oletetaan, että kaikki ihmiset ovat 20- 40-vuotiaita työssä käyviä, autoilevia, keskiluokkaisia, sovinnaiset elämän arvot ja tavat sisäistäneitä standardi-ihmisiä. Tällainen ajattelumalli sotii Oulun kaupungin edellä esiteltyä arvopohjaa vastaan.

Jokainen meistä on yhtä arvokas. Todellinen demokratia rakentuu tälle perustalle. Suomen kansan ikärakenne muuttuu lähivuosikymmeninä nopeasti. Tähän on kaksi syytä: syntyvyys on erittäin alhaisella tasolla ja ns. suuret ikäluokat, jotka saavuttavat eläkeiän. Asukkaiden viihtymisen kannalta on mielestäni tärkeää, että asukkaiden ikärakenne olisi mahdollisimman monipuolinen. Työssäkäyvien lisäksi asuntoalueelle kuuluvat myös ikääntyneet, seniorit, koululaiset, opiskelijat, nuoret ja ennen kaikkea lapset. On myös hyvä, jos kaikki eivät ole tulotasoltaan ja varakkuudeltaan samanlaisia, tällaisista asuntoalueista on maailmalla nähtävissä erittäin varottavia esimerkkejä. Yhteisöllisyys on perinteisessä suomalaisessa puukaupungissa toiminut erinomaisesti. Tietenkin tällä on omat varjopuolensakin (pikkukaupungin, eräiden mielestä painostava, toisten asioihin sekaantumisen kulttuuri). Kuitenkin se, että lapsetkin voivat kohdata ikääntyneen, tervehtiä tätä, kertoa omia pikku asioitaan ja saada tarvittaessa apuakin, opettaa ymmärtämään, että itsekin on joskus samanlainen. Ikääntynyt ihminen ei ole mikään outo kummajainen. Toisaalta ikääntyneiden usein kaavamaiset käsitykset nuorista ja jopa lapsista paranevat kontaktien myötä.

Rakennettuun ympäristöön kuuluu itsestäänselvyytenä ajallinen kerroksellisuus. Kaikki ei voi, eikä saisikaan olla pelkästään uutta. Tämä tuli jälleen kerran esille v. 2006 valmistuneessa tutkimuksessa, jossa kyseltiin asukkailta sitä, mitä he arvostavat omassa asuinympäristössään. Toisaalta kaikki ei voi olla vanhaakaan. Asuinrakennuskantaa on pystyttävä järkevästi korjaamaan ja uudistamaankin. Mielestäni Kuusiluodossa on tästä erinomaisia esimerkkejä. Vanhimmat osat eräistä rakennuksista ovat 1700- luvulta ja 1800- luvun alkupuoliskolta, uusimmat rakennukset on rakennettu 1990- luvulla. Koko ajan on käynnissä rakennusten perusparannus- ja korjaustoimintaa. Tämän tekee mahdolliseksi asemakaava ja Oulun kaupungin viranomaisten järkevä suhtautuminen korjausrakentamishankkeisiin ja alueen kehittämiseen.

Kuusiluodon asukkaiden yhteisöllisyyden vahvistamiseksi on järjestetty vuosittain kaikenikäisille retkiä sekä talvi- ja kesätapahtumia asukkaiden pihoilla tai esimerkiksi Sonnisaaressa. Lehtikin on saatu muutaman kerran aikaiseksi, toivottavasti tänäkin vuonna. Keväällä on siivoustalkoot. Mietittävänä on alueen liikenneturvallisuuden ja –järjestelyjen parantaminen, ranta-alueen kehittäminen, asukastupa-asiat, tiedotustoiminta ja yleinen asumisviihtyisyyden parantaminen.

Toivotan kaikille Kuusiluodon asukkaille aurinkoisia kevät- ja kesäpäiviä omalla asuntoalueellaan.

Yrjö Tuppurainen
Asukasyhdistyksen pj.